Opintojakso lähenee loppuaan ja on aika pohtia sosiaalisen median hyödyntämistä tulevaisuudessa.

Mielestäni luomamme toteutus olisi hyvä esitellä OAMK:in oppilaskunnalle, sillä Sparraussivusto on tärkeä niin opillisesti, henkisesti ja verkostoitumisen kannalta. Tämän vuoksi sille olisi mahdollista saada suurikin käyttäjämäärä, kun sitä markkinoitaisiin oikeiden väylien avulla opiskelijoille. Mikäli toteutus saisi tulta alleen tulevaisuudessa, on selvää, että myös toteutuksen ylläpitämiseen laadun näkökulmasta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta se kykenisi vastaamaan käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin.

Mitä tulee omaan toimintaani sosiaalisen median ja sen käytön suhteen.. Niin.. Tässä kohtaa en vielä osaa, (tai uskalla) kertoa enempää, sillä se on kovasti kytköksissä yksityiseen elämääni. Sen verran uskallan tunnustaa ja raottaa, että kyllähän sosiaalisen median käyttäminen ja hyödyntäminen osaltaan koukuttaa, joten ehkäpä minusta kuullaan ja nähdään vielä. Pidetään peukkuja! :D

Kiitos ja kumarrus. Hyvää kesää!

Opintojakson oppimistehtävä kolmosen aiheena on toteutussuunnitelman luominen ja suunnittelu, joka toteutetaan ryhmätyöskentelynä. Ryhmämme lähti matkaan käytännönläheistä linjaa hyödyntäen eli herätellen ja aktivoiden omia aivosoluja kysymyksillä "Mistä minä kiinnostuisin?" ja "Mille minulla olisi (tällä hetkellä) tarvetta?".

Siitä se ajatus sitten lähti. Nimittäin kaikilla opiskelijoilla koulutusalasta riippumatta on edessään opinnäytetyöprosessi, joten aihe syntyi tämän pohjalta kuin itsestään. Ryhmämme toteuttaa siis opinnäytetyöprosessia työstäville opiskelijoille sparraussivuston, joten aihetta voidaan pitää tosielämälähtöisenä, ajankohtaisena ja tärkeänä, ajasta riippumatta.  Sivuston päätavoittena on opiskelijoiden verkostoituminen ja vertaistuen saaminen. Toteutuksen aihe itsessään tekee jo kohderyhmärajauksen, eli kuten arvata saattaa, toteutuksen kohderyhmänä ovat oppariopiskelijat. Toteutukselle haluttiin keksiä mahdollisimman houkutteleva, humoristinen ja haastavakin nimi, joten... **Rummusta*** Nimi näin ollen on: "Sleep, eat, write, repeat – kuinka saada opinnäytetyö valmiiksi?" Loistava, eikö vain. Ainakin itse voin henkilökohtaisesti samaistua nimen merkitykseen ja sanomaan aiemman opinnäyteprosessini pohjalta.

Toteutuksen ympäristövalintoihin vaikutti suuresti se, että tässä vaiheessa niiden on oltava ilmaisia. Lisäksi niiden on oltava niin sanotusti tuttuja ja turvallisia, sillä ne luovat käyttäjille luottamusta ja turvallisuutta. Tämä on mielestäni tärkeätä ymmärtää, kun ilmoille luodaan ja tuodaan jotain uutta. Ihmiset on saatava kiinnostumaan ja käytön on oltava mahdollisimman helppoa. Kun toiminta ja käyttö muodostuu tutuksi, ja aktiiviseksi, on mahdollista päivittää toteutusympäristöjä, esimerkiksi käyttäjiltä saatujen parannusehdotuksien mukaisesti. Alkuun toimintaympäristöinä meidän toteutuksessa toimivat Blogger ja FB.

Ylläpitäminen hoituu näin alkuun meidän ryhmäläisen toimesta siihen saakka, kunnes valmistumme. Valmistumisen lähestyessä ja miksei jo nyt aikaisessa vaiheessa olisi hyvä pohtia ylläpitämistä oppilaitoksiemme näkökulmista. Pystyisivätkö oppilaitokset tarjoamaan opiskelijoilleen lisäarvoa tämän kaltaisen sivuston avulla? Mielestäni kyllä, joten tämän pohjalta olen itse sitä mieltä, että valmista toteutusta olisi hyvä "myydä" oppilaitoksille, esimerkiksi oppilaskunnan avulla.

Näillä puheilla tuumasta toimeen. Moi!

Tutustuin netin avulla useamman organisaation sosiaalisen median käytön pelisääntöihin. Tämän pohjalta ajattelen, että pelisääntöjen raamit ovat hyvin yhteneväisiä ja sisältävät samankaltaisia keskeisiä asioita. Eräs valtakunnallisesti toimiva henkilöstöalan organisaation julki tuomat sosiaalisen median käytön pelisäännöt herättivät eritysesti huomioni, sillä pelisäännöt oli kirjoitettu kotisivuille lyhyesti ja ytimekkäästi selkokielellä ja näin ne eivät jätä tulkinnanvaraa. Pelisääntöjen viesti oli mielestäni jäin hyvin selkeä! Kuten arvata saattaa niin ensimmäisenä pelisääntönä yleisesti on, ettei työntekijä saa aiheuttaa työnantajalleen vahinkoa. Tätä voi mielestäni pitää itsestäänselvyytenä. Toki on ymmärrettävä, että kaikki asiat eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä, joten tästä näkökulmasta ajateltuna on tärkeää, että kaikki pelisääntöihin liittyvä lausutaan julki väärinymmärrysten ja mahdollisten vahinkojen välttämiseksi. Yleisesti pelisäännöissä korostetaan seuraavia asioita:

1) vaitiolovelvollisuuden merkitys

2) ei puhuta pahaa

3) ei vääristellä asioita, valehdella tai johdeta harhaan

4) kehotetaan olemaan sekaantumatta julkiseen kuran heittoon, panetteluun tms.

5) ehdoton ei plagioinnille ja anonyymina esiintymiselle

Mielestäni edellä mainitut asiat tiivistävät hienosti pelisääntöjen punaisen langan. Keskeisimpänä viestinä pelisäännöissä voidaan mielestäni pitää sitä, että pelisäännöillä pyritään asialliseen ja rakentavaan kommunikointiin ja viestintään. Pelisääntöjen avulla pyritään ohjeistamaan työyhteisöjä hyvien käytöstapojen noudattamiseen ja ajattelemaan näin asioita eri näkökulmista muut osapuolet huomioiden. Mielestäni pelisääntöjen laatiminen ja julkituominen on työnantajayrityksen tehtävä ja nämä pelisäännöt olisi tuotava jokaisen työntekijän tietoon jo heti perehdytysvaiheessa, miksei jo rekrytointiprosessin aikana. Pelisäännöt antavat myös yrityksestä hyvän vaikutelman. Pelisääntöjen tulisi yleisesti sisältää yllä olevat viisi kohtaa sekä näiden lisäksi mahdollisesti myös ala- ja/tai yrityskohtaisia lisäkohtia yrityksen näin halutessa tai nähdessä aiheelliseksi.

Seuraavaksi vuorossa omien tietojen tarkastelu hakukoneen avulla. Käytin hakukoneena Googlea.

1) Mitä minusta löytyi?

Ensimmäinen havainto kirjoittaessani nimeni (etu- ja sukunimi) Googleen, miten monta samannimistä onkaan olemassa! Koska samannimisiä on monia, Facebook-sivujen ehdotuksista yksikään ei ollut minun omani. Minusta löytyi LinkedIn-profiilini, työnantajayritykseni tekemä blogipostaus ja kotisivut, jossa ovat työyhteystietoni sekä omistamani kaviokkaan omistustiedot.

2) Tietojen oikeellisuus

Pidän minusta löytämiäni tietoja, joskin vähäisiä, oikeina.

3) Kuinka voin vaikuttaa siihen, mitä tietoja minusta on saatavilla?

Kuten vähäisten tietojen löytymisen perusteella voidaan ajatella, olen aina pyrkinyt olemaan tarkka ja tarkkaavainen Internetin maailmassa sekä hyödyntäessäni ja käyttäessäni sosiaalisen median sovelluksia. Aion jatkaa samoilla linjoilla tulevaisuudessakin.

4) Tietojen poistaminen verkosta?

Ajattelen, että omiin tietoihin myöhemmin vaikuttaminen ja poistaminen ovat haasteellista, ei kuitenkaan mahdotonta. Koska nämä vaativat myöhemmin erillisiä toimenpiteita, on mielestäni entistä parempi miettiä kaksi kertaa ennen tietojen ym. jakamista, että haluanko todella toimia tällä tavoin ja ymmärtää mahdolliset haittavaikutukset. Koska minusta ei löytynyt väärää ja/tai liiallista tietoa Googlen avulla, en koe tarpeelliseksi tällä hetkellä poistaa tietojani.

Digitaalisen identiteetin muodostuminen

Nyt syventyessä ja pohtiessani digitaalisen identiteetin muodostumista pidän sitä jokseenkin tavoiteltuna illuusiona, joka voi todellisuudessa olla hyvinkin raadollinen ja koitui jollain tavoin kohtaloksi tai haitaksi, jos realiteetit eivät ole osa muodostamista. Koska pidän itseäni enemmän järki- kuin tunneihmisenä niin välittynee tämä ajatuksistani tämän aihealueen suhteen. Koska kaikella on aina kaksi puolta ja tulkinnan mahdollisuus, tämä korostunee jollain tasolla helpommin manipuloinnissa ja mahdollisten väärinymmärrysten syntymisessä. Karua, mutta totta! Tekstillä tai kuvalla on voinut ollut hyvä tarkoitusperä, kirjoitusmuoto ja -asu, mutta siltikin siitä on mahdollisuus vääntää ja kääntää jotain ihan muuta kuin mitä sen oli tarkoitus viestiä. No miksi? No mielestäni siksi, että maailma koostuu erilaisista ihmisistä ja yhteisöistä ym. joita ohjaavat eri arvot, kulttuurit, usko tai kärjistetysti ihmistyypit ja jopa kateus. Nämä ovat mielestäni asioita, joita olisi hyvä pohtia erilaisten profiilien muodostamisessa ja siitä, mitä sisältöä haluaa oman profiilin avulla tuottaa.

Siitä kuuluuko julkisuuden henkilön, poliitikon tai kenenkä tahansa muun tietojen löytyä välttämättä sosiaalisesta mediasta on jokseenkin mielestäni makuasia, josta ei voi kiistellä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämän pitäisi saada kunkin henkilön oma valinta sekä lisäksi hänellä pitäisi itsellään olla mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä tietoja julkisesti jaetaan eli rajaamaan tietoja haluamallaan tavalla. Sitä onko tuo (enää?) mahdollista, en uskalla ottaa kantaa.

Puhuttuessa sosiaalisesta mediasta nousee pinnalle myös terävästi tietosuojakysymykset. Opintojakson seuraavassa osiossa perehdyttiin tehtävien ja materiaalien avulla juuri tähän aiheeseen. Hyvin herättävä ja mielenkiintoinen aihealue. Tehtävänannon mukaisesti olen tutustunut aihetta koskeviin keskusteluihin. Huomaan olevani melko kriittinen lukiessani keskusteluja ja tämän vuoksi lopulta päädyin osallistumaan keskusteluun eräässä blogissa, joka antoi sisällöllisesti positiivisen vaikutelman. Linkitän blogin osoitteen alapuolelle. Pidin erityisesti blogin käytännönläheisestä ja maalaisjärkisestä keskustelutyypistä.

Linkki blogiin: https://larasome.blogspot.fi/2014/06/koe-elaimia-etsimassa.html?showComment=1526975611060#c7931194261193406255

Lisään vielä tähän alle omia pohdintojani aiheeseen liittyen tehtävänannon mukaisesti.

1) Sosiaalisten verkkotyökalujen hyödyntäminen työyhteisöissä tietosuojan näkökulmasta

Mielestäni sosiaalisten verkkotyökalujen käyttämisessä työyhteisössä pitkälle pääsee käyttämällä maalaisjärkeä. Jos tiedostaa ja tunnustaa, ettei sitä omaa, siinä tapauksessa on syytä perehtyä aiheeseen hieman maalaisjärjellistä enemmän. On huomioitava, että tietosuoja on kytköksissä lakiin, säännöksiin ja näitä tukevat peruskäytöstavat, moraali ja arvot, joita suositellaan käytettävän tietosuojan näkökulmasta. Hyvänä lisänä, joka on ehdottomasti otettava huomioon sosiaalisten verkkotyökalujen käyttämisessä on tietenkin myös vaitiolovelvollisuuden muistaminen. Se koskettaa niin suullista kuin kirjallista kommunikointia tilanteesta riippumatta. On myös huomioitava vastuu. Se että kirjoittaa ja toimii sovellusten ja esimerkiksi nimimerkkien avulla, ei poista sitä todellisuutta siitä, että on vastuussa kaikesta julkaisemastaan. Ajatellessa sosiaalisten verkkotyökalujen hyödyntämistä näin virallisesta näkökulmasta, on oltava ajan hermolla ja hieman varpaillaan sekä ajateltava kaksi kertaa ennen entterin painamista.

2) Avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut

Mitä voidaan pitää avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuina? Itse pidän avoimuutta rehellisenä ja rehtinä toimintatapana, josta on aistittavissa tietyntasoinen vilpittömyys. Minulle tämä herättää positiivisen tunteen. Avoimuus mahdollistaa niin tiedon jakamista kuin tiedon saamista ja tälläinen toiminta puolestaan liittyy vahvasti kehittymiseen ja kehittämiseen. Avoimuus on mielestäni yksi kehittymisen tärkeimmistä työkaluista. Avoimuutta ei kuitenkaan millään osa-alueella, yksityiselämässä tai sosiaalisessa mediassa, niin yksityishenkilönä tai yrityksenä, voi eikä saa pitää itsestäänselvyytenä, sillä se itsessään kätkee taakseen ja sisälleen useita muita elementtejä, joiden hallitseminen ja hyödyntäminen vaativat osaltaan uskallusta ja kykyä hallita sen luomia mahdollisia pelkotiloja.

Mitä sitten on läpinäkyvyys ja miten ne eroavat avoimuuden kanssa keskenään? Vai eroavatko? Mielestäni näillä kahdella termillä ei keskenään ole valtavaakaan eroa, vaan ne ovat vahvasti sidoksissa keskenään. Itse kuvailisin läpinäkyyttä siten, että se on avoimuus potenssiin kymmenen. Läpinäkyyttä voisi kutsua strategiseksi valinnaksi, jota hyödynnetään tietoisesti toimintamallin vahvistamiseksi ja muuttamiseksi.

3) Henkilökohtaisten tietojen jakamisen hyödyllisyys työyhteisön kannalta

Uskon siihen, että henkilökohtaisten tietojen jakamisen hyödyllisyys työyhteisön ja yrityksen kannalta ovat hyvin sidoksissa alaan ja kyseisen yrityksen strategisiin valintoihin. Tässä kohtaa on tärkeää punnita saavutetaanko henkilökohtaisten tietojen jakamisella toivottua hyötyä vai aiheuttaako mahdollisesti haittaa? Pohtiessa aihetta nousee esille myös brändi ja imago, jonka kehittämiseen ja ylläpitämiseen linkittyvät vahvasti tiedot, jotka ovat niin sanotusti pintaa syvemmältä. Nämä kiinnostavat ja muodostavat sekä vahvistavat mahdollisesti toivottua mielikuvaa, jota tavoitellaan. Ennen henkilökohtaisten tietojen jakamista ja sen hyödyllisyyttä on siten punnittava tarkoin niiden tarkoitusperiä.

4) Henkilökohtaisten tietojen mahdollisen suojaamattomuuden vahingot

Henkilökohtaisten tietojen mahdollinen suojaamattomuus voi aiheuttaa niin henkilökohtaisesti kuin yrityksellisesti mittavaa haittaa tai vahinkoa. Ensimmäisenä kirkkaasti tulee mieleeni se, ettei epähuomiossa pääse leviämään asiat, joiden tarkoitus ei ollut tulla julkisiksi, kaikkien nähtäville ja luettaviksi. Tämä korostaa salasanojen, virusohjelmien ym. merkityksellisyyden haittojen vaakakupista katsottuna. Myös digitaalisen identiteetin luominen ja jakaminen nousevat esille, joka osaltaan voivat mahdollistaa tietojen kalastelua, vakoilutoimintaa tai jopa henkilötietovarkauden. Nämä asiat on otettava vakavasti ja oltava tarkkana kuin porkkana.