keskiviikko, 23. toukokuu 2018

Työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt - Tehtävä 2 c)

Tutustuin netin avulla useamman organisaation sosiaalisen median käytön pelisääntöihin. Tämän pohjalta ajattelen, että pelisääntöjen raamit ovat hyvin yhteneväisiä ja sisältävät samankaltaisia keskeisiä asioita. Eräs valtakunnallisesti toimiva henkilöstöalan organisaation julki tuomat sosiaalisen median käytön pelisäännöt herättivät eritysesti huomioni, sillä pelisäännöt oli kirjoitettu kotisivuille lyhyesti ja ytimekkäästi selkokielellä ja näin ne eivät jätä tulkinnanvaraa. Pelisääntöjen viesti oli mielestäni jäin hyvin selkeä! Kuten arvata saattaa niin ensimmäisenä pelisääntönä yleisesti on, ettei työntekijä saa aiheuttaa työnantajalleen vahinkoa. Tätä voi mielestäni pitää itsestäänselvyytenä. Toki on ymmärrettävä, että kaikki asiat eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä, joten tästä näkökulmasta ajateltuna on tärkeää, että kaikki pelisääntöihin liittyvä lausutaan julki väärinymmärrysten ja mahdollisten vahinkojen välttämiseksi. Yleisesti pelisäännöissä korostetaan seuraavia asioita:

1) vaitiolovelvollisuuden merkitys

2) ei puhuta pahaa

3) ei vääristellä asioita, valehdella tai johdeta harhaan

4) kehotetaan olemaan sekaantumatta julkiseen kuran heittoon, panetteluun tms.

5) ehdoton ei plagioinnille ja anonyymina esiintymiselle

Mielestäni edellä mainitut asiat tiivistävät hienosti pelisääntöjen punaisen langan. Keskeisimpänä viestinä pelisäännöissä voidaan mielestäni pitää sitä, että pelisäännöillä pyritään asialliseen ja rakentavaan kommunikointiin ja viestintään. Pelisääntöjen avulla pyritään ohjeistamaan työyhteisöjä hyvien käytöstapojen noudattamiseen ja ajattelemaan näin asioita eri näkökulmista muut osapuolet huomioiden. Mielestäni pelisääntöjen laatiminen ja julkituominen on työnantajayrityksen tehtävä ja nämä pelisäännöt olisi tuotava jokaisen työntekijän tietoon jo heti perehdytysvaiheessa, miksei jo rekrytointiprosessin aikana. Pelisäännöt antavat myös yrityksestä hyvän vaikutelman. Pelisääntöjen tulisi yleisesti sisältää yllä olevat viisi kohtaa sekä näiden lisäksi mahdollisesti myös ala- ja/tai yrityskohtaisia lisäkohtia yrityksen näin halutessa tai nähdessä aiheelliseksi.

tiistai, 22. toukokuu 2018

Digitaalinen identiteetti - Tehtävä 2 b)

Seuraavaksi vuorossa omien tietojen tarkastelu hakukoneen avulla. Käytin hakukoneena Googlea.

1) Mitä minusta löytyi?

Ensimmäinen havainto kirjoittaessani nimeni (etu- ja sukunimi) Googleen, miten monta samannimistä onkaan olemassa! Koska samannimisiä on monia, Facebook-sivujen ehdotuksista yksikään ei ollut minun omani. Minusta löytyi LinkedIn-profiilini, työnantajayritykseni tekemä blogipostaus ja kotisivut, jossa ovat työyhteystietoni sekä omistamani kaviokkaan omistustiedot.

2) Tietojen oikeellisuus

Pidän minusta löytämiäni tietoja, joskin vähäisiä, oikeina.

3) Kuinka voin vaikuttaa siihen, mitä tietoja minusta on saatavilla?

Kuten vähäisten tietojen löytymisen perusteella voidaan ajatella, olen aina pyrkinyt olemaan tarkka ja tarkkaavainen Internetin maailmassa sekä hyödyntäessäni ja käyttäessäni sosiaalisen median sovelluksia. Aion jatkaa samoilla linjoilla tulevaisuudessakin.

4) Tietojen poistaminen verkosta?

Ajattelen, että omiin tietoihin myöhemmin vaikuttaminen ja poistaminen ovat haasteellista, ei kuitenkaan mahdotonta. Koska nämä vaativat myöhemmin erillisiä toimenpiteita, on mielestäni entistä parempi miettiä kaksi kertaa ennen tietojen ym. jakamista, että haluanko todella toimia tällä tavoin ja ymmärtää mahdolliset haittavaikutukset. Koska minusta ei löytynyt väärää ja/tai liiallista tietoa Googlen avulla, en koe tarpeelliseksi tällä hetkellä poistaa tietojani.

Digitaalisen identiteetin muodostuminen

Nyt syventyessä ja pohtiessani digitaalisen identiteetin muodostumista pidän sitä jokseenkin tavoiteltuna illuusiona, joka voi todellisuudessa olla hyvinkin raadollinen ja koitui jollain tavoin kohtaloksi tai haitaksi, jos realiteetit eivät ole osa muodostamista. Koska pidän itseäni enemmän järki- kuin tunneihmisenä niin välittynee tämä ajatuksistani tämän aihealueen suhteen. Koska kaikella on aina kaksi puolta ja tulkinnan mahdollisuus, tämä korostunee jollain tasolla helpommin manipuloinnissa ja mahdollisten väärinymmärrysten syntymisessä. Karua, mutta totta! Tekstillä tai kuvalla on voinut ollut hyvä tarkoitusperä, kirjoitusmuoto ja -asu, mutta siltikin siitä on mahdollisuus vääntää ja kääntää jotain ihan muuta kuin mitä sen oli tarkoitus viestiä. No miksi? No mielestäni siksi, että maailma koostuu erilaisista ihmisistä ja yhteisöistä ym. joita ohjaavat eri arvot, kulttuurit, usko tai kärjistetysti ihmistyypit ja jopa kateus. Nämä ovat mielestäni asioita, joita olisi hyvä pohtia erilaisten profiilien muodostamisessa ja siitä, mitä sisältöä haluaa oman profiilin avulla tuottaa.

Siitä kuuluuko julkisuuden henkilön, poliitikon tai kenenkä tahansa muun tietojen löytyä välttämättä sosiaalisesta mediasta on jokseenkin mielestäni makuasia, josta ei voi kiistellä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämän pitäisi saada kunkin henkilön oma valinta sekä lisäksi hänellä pitäisi itsellään olla mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä tietoja julkisesti jaetaan eli rajaamaan tietoja haluamallaan tavalla. Sitä onko tuo (enää?) mahdollista, en uskalla ottaa kantaa.

tiistai, 22. toukokuu 2018

Tietosuojakysymyksistä - Tehtävä 2 a)

Puhuttuessa sosiaalisesta mediasta nousee pinnalle myös terävästi tietosuojakysymykset. Opintojakson seuraavassa osiossa perehdyttiin tehtävien ja materiaalien avulla juuri tähän aiheeseen. Hyvin herättävä ja mielenkiintoinen aihealue. Tehtävänannon mukaisesti olen tutustunut aihetta koskeviin keskusteluihin. Huomaan olevani melko kriittinen lukiessani keskusteluja ja tämän vuoksi lopulta päädyin osallistumaan keskusteluun eräässä blogissa, joka antoi sisällöllisesti positiivisen vaikutelman. Linkitän blogin osoitteen alapuolelle. Pidin erityisesti blogin käytännönläheisestä ja maalaisjärkisestä keskustelutyypistä.

Linkki blogiin: https://larasome.blogspot.fi/2014/06/koe-elaimia-etsimassa.html?showComment=1526975611060#c7931194261193406255

Lisään vielä tähän alle omia pohdintojani aiheeseen liittyen tehtävänannon mukaisesti.

1) Sosiaalisten verkkotyökalujen hyödyntäminen työyhteisöissä tietosuojan näkökulmasta

Mielestäni sosiaalisten verkkotyökalujen käyttämisessä työyhteisössä pitkälle pääsee käyttämällä maalaisjärkeä. Jos tiedostaa ja tunnustaa, ettei sitä omaa, siinä tapauksessa on syytä perehtyä aiheeseen hieman maalaisjärjellistä enemmän. On huomioitava, että tietosuoja on kytköksissä lakiin, säännöksiin ja näitä tukevat peruskäytöstavat, moraali ja arvot, joita suositellaan käytettävän tietosuojan näkökulmasta. Hyvänä lisänä, joka on ehdottomasti otettava huomioon sosiaalisten verkkotyökalujen käyttämisessä on tietenkin myös vaitiolovelvollisuuden muistaminen. Se koskettaa niin suullista kuin kirjallista kommunikointia tilanteesta riippumatta. On myös huomioitava vastuu. Se että kirjoittaa ja toimii sovellusten ja esimerkiksi nimimerkkien avulla, ei poista sitä todellisuutta siitä, että on vastuussa kaikesta julkaisemastaan. Ajatellessa sosiaalisten verkkotyökalujen hyödyntämistä näin virallisesta näkökulmasta, on oltava ajan hermolla ja hieman varpaillaan sekä ajateltava kaksi kertaa ennen entterin painamista.

2) Avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut

Mitä voidaan pitää avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuina? Itse pidän avoimuutta rehellisenä ja rehtinä toimintatapana, josta on aistittavissa tietyntasoinen vilpittömyys. Minulle tämä herättää positiivisen tunteen. Avoimuus mahdollistaa niin tiedon jakamista kuin tiedon saamista ja tälläinen toiminta puolestaan liittyy vahvasti kehittymiseen ja kehittämiseen. Avoimuus on mielestäni yksi kehittymisen tärkeimmistä työkaluista. Avoimuutta ei kuitenkaan millään osa-alueella, yksityiselämässä tai sosiaalisessa mediassa, niin yksityishenkilönä tai yrityksenä, voi eikä saa pitää itsestäänselvyytenä, sillä se itsessään kätkee taakseen ja sisälleen useita muita elementtejä, joiden hallitseminen ja hyödyntäminen vaativat osaltaan uskallusta ja kykyä hallita sen luomia mahdollisia pelkotiloja.

Mitä sitten on läpinäkyvyys ja miten ne eroavat avoimuuden kanssa keskenään? Vai eroavatko? Mielestäni näillä kahdella termillä ei keskenään ole valtavaakaan eroa, vaan ne ovat vahvasti sidoksissa keskenään. Itse kuvailisin läpinäkyyttä siten, että se on avoimuus potenssiin kymmenen. Läpinäkyyttä voisi kutsua strategiseksi valinnaksi, jota hyödynnetään tietoisesti toimintamallin vahvistamiseksi ja muuttamiseksi.

3) Henkilökohtaisten tietojen jakamisen hyödyllisyys työyhteisön kannalta

Uskon siihen, että henkilökohtaisten tietojen jakamisen hyödyllisyys työyhteisön ja yrityksen kannalta ovat hyvin sidoksissa alaan ja kyseisen yrityksen strategisiin valintoihin. Tässä kohtaa on tärkeää punnita saavutetaanko henkilökohtaisten tietojen jakamisella toivottua hyötyä vai aiheuttaako mahdollisesti haittaa? Pohtiessa aihetta nousee esille myös brändi ja imago, jonka kehittämiseen ja ylläpitämiseen linkittyvät vahvasti tiedot, jotka ovat niin sanotusti pintaa syvemmältä. Nämä kiinnostavat ja muodostavat sekä vahvistavat mahdollisesti toivottua mielikuvaa, jota tavoitellaan. Ennen henkilökohtaisten tietojen jakamista ja sen hyödyllisyyttä on siten punnittava tarkoin niiden tarkoitusperiä.

4) Henkilökohtaisten tietojen mahdollisen suojaamattomuuden vahingot

Henkilökohtaisten tietojen mahdollinen suojaamattomuus voi aiheuttaa niin henkilökohtaisesti kuin yrityksellisesti mittavaa haittaa tai vahinkoa. Ensimmäisenä kirkkaasti tulee mieleeni se, ettei epähuomiossa pääse leviämään asiat, joiden tarkoitus ei ollut tulla julkisiksi, kaikkien nähtäville ja luettaviksi. Tämä korostaa salasanojen, virusohjelmien ym. merkityksellisyyden haittojen vaakakupista katsottuna. Myös digitaalisen identiteetin luominen ja jakaminen nousevat esille, joka osaltaan voivat mahdollistaa tietojen kalastelua, vakoilutoimintaa tai jopa henkilötietovarkauden. Nämä asiat on otettava vakavasti ja oltava tarkkana kuin porkkana.

torstai, 17. toukokuu 2018

Soveltamista vai koheltamista? - Tehtävä 1 c)

Sosiaalisen median hyödyntämisen eri sovellusten ja ympäristöjen avulla, ajattelin lopetella siihen, kun pohdiskelen sitä miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää alallani, joka on perintäala.

Olen havainnut, että nykyajan yritykset pyrkivät hyödyntämään sosiaalista mediaa mahdollisimman monipuolisesti, sillä se tuo yritykselle näkyvyyttä, kontakteja ja sitä voi pitää lähes ilmaisena. Tällä hetkellä olen vahvasti sitä mieltä, että sosiaalisen median kanavista hyödyllisimpiä alallani ovat Facebook ja LinkedIn. Koska perintäalaa säätelee vahvasti lait, säännökset sekä vaitiolovelvollisuus ja ala voi näistä syistä antaa itsestään kuivahkon ensivaikutelman, sosiaalista mediaa olisi hyvä käyttää hyväkseen ja hyödyntää erityisesti markkinoinnissa ja markkinointiviestinnässä. Koska vuorovaikutus ja viestintä ovat myös tälle alalle tärkeitä elementtejä, olisi videoklippien tuottaminen ajankohtaisista asioista, muutoksista ja perintävinkeistä hyvä toteuttaa tällä tavoin, koska mielestäni puhe on usein lähempänä toista ihmistä kuin teksti. Toki myös kuva- ja tekstijulkaisut ovat välttämättömiä, mutta videomatsku toisi uutta särmää rikkomaan mahdolliset ennakkoluulot ja -asenteet. Tämän tyyppinen toiminta saavuttaisi takuulla näkyvyyttä ja eloisuus jäisi ihmisten mieleen.

torstai, 17. toukokuu 2018

No mitä niillä sitte tehdään? - Tehtävä 1 b)

Aiemman postaukseni johdosta aion tutustua kolmen eri organisaation sosiaalisen median hyödyntämiseen Facebook-, Instagram- ja LinkedIn-sovellusten näkösaitista. Pyrin keskittymään siihen, mitä sisältöä he sosiaalisessa mediassa tuovat julki juuri näiden sovellusten avulla.

Case 1

Ensimmäinen yritys on suuri perintäalan organisaatio, joka on vahvasti kehittynyt viime vuosina sosiaalisen median hyödyntämisessä. Yrityksen kotisivuilla some-kanavista vain Facebookista oli maininta, mutta löysinpä organisaation myös LinkedIn:innistä. Harmikseni, en löytänyt kyseistä Instagramista lainkaan. Tästä nootti!

Selatessani kyseisen organisaation yrityssivuja FB:ssä ja LinkedIn:nissä tein hyviäkin oivalluksia. Facebookin viestintä on lähinnä mielestäni kohdistettu velallisille eli heille, jotka saavat hymyä hyydyttävää postia. Viestinnän taso ja laatu on asiallista ja ihmisläheistä, herättää luottamusta ja laskee kynnystä ottaa yhteyttä. Postauksilla kyetään kannustamaan ottamaan yhteyttä ja sopimaan asia. LinkedIn toimii myöskin viestintäkanavana, mutta julkaisuissa on enemmän vivahdetta liiketoiminnan kehittämisestä ja julkaisut ovat hyvin informatiivisia. Ihailtavaa on huomata, että sosiaalisen median sovellusten käyttäminen on aktiivisella tasolla Instagramista huolimatta!

Case 2

Seuraavaksi tarkasteltavaksi kohteeksi valitsin yhden Suomen suurimman viranomaisen, joka on hyödyntää kaikkia kolmea valitsemaani sovellusta. Organisaation kotisivujen etusivulla jo tuodaan julki, mistä kaikista sosiaalisen median kanavilta organisaatio on löydettävissä. Kyseinen organisaatio hyödyntää Facebookia lähinnä tiedotusvälineenä ajankohtaisista asioista niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Facebookin avulla he uutisoivat myös alaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Instagramissa organisaatiolla on lähes 500 julkaisua, joten tämä osoittaa, että sovellus on tullut tutuksi. Kuvamateriaalista voisi antaa hieman kritiikkiä siitä näkökulmasta, että herättääkö se minulle, kuluttajalle, sellaisen fiiliksen mitä he ehkä ajoivat takaa. Uskallan epäillä.

LinkedIn on puolestaan heille kanava ilmoittaa avoimista työpaikoista ja tällä tavoin saavat itselleen näkyvyyttä, joka on uskottavaa. Sovellusten käytössä erottuu kontrasti, joka osaltaan puoltaa sovellusten eri käyttötarkoitusta.

Case 3

Viimeistä tarkastelemaani organisaatiota voi kuvata makuelämysten kuninkaaksi tai kuningattereksi, kuinka haluaa nähdä, jonka herkulliset kotisivut tuovat heti ilmi, että yritys on omaksunut sosiaalisen median osaksi viestintää. Sosiaalisen median sovellusten hyödyntämisessä on havaittavissa heti alkuun selkeä ero linjauksissa. Facebook toimii markkinointi- ja markkinointiviestintäkeinona, jossa tuotteita tuodaan makeasti esille. Facebook-sivut on selvästi kohdennettu kuluttajille.

Tätä organisaatiota voisi luonnehtia Instagramin yhdeksi Instagramin tähtikäyttäjäksi. Julkaisuja yli 2.000 ja mikä mahtava väriloisto ja fiilis! Mielestäni on hienosti oivallettu miltä pohjalta sisältöä on lähdetty rakentamaan ja luomaan. Kuvat hivelevät niin lukijan silmiä kuin makuhermoja. Nam!

LinkedIn toimii puolestaa virallisempana, tiedottavana väylänä, jossa on ripaus kansainvälisyyttä. Sovellusten hyödyntämisessä on selvästi tehty selkeä rajaus ja suunnan valitseminen jo alkutekijöissä, joka antaa mielestäni hyvin ammattimaisen ja asiakaslähtöisen kuvan sekä vaikutelman.