Aiemman postaukseni johdosta aion tutustua kolmen eri organisaation sosiaalisen median hyödyntämiseen Facebook-, Instagram- ja LinkedIn-sovellusten näkösaitista. Pyrin keskittymään siihen, mitä sisältöä he sosiaalisessa mediassa tuovat julki juuri näiden sovellusten avulla.

Case 1

Ensimmäinen yritys on suuri perintäalan organisaatio, joka on vahvasti kehittynyt viime vuosina sosiaalisen median hyödyntämisessä. Yrityksen kotisivuilla some-kanavista vain Facebookista oli maininta, mutta löysinpä organisaation myös LinkedIn:innistä. Harmikseni, en löytänyt kyseistä Instagramista lainkaan. Tästä nootti!

Selatessani kyseisen organisaation yrityssivuja FB:ssä ja LinkedIn:nissä tein hyviäkin oivalluksia. Facebookin viestintä on lähinnä mielestäni kohdistettu velallisille eli heille, jotka saavat hymyä hyydyttävää postia. Viestinnän taso ja laatu on asiallista ja ihmisläheistä, herättää luottamusta ja laskee kynnystä ottaa yhteyttä. Postauksilla kyetään kannustamaan ottamaan yhteyttä ja sopimaan asia. LinkedIn toimii myöskin viestintäkanavana, mutta julkaisuissa on enemmän vivahdetta liiketoiminnan kehittämisestä ja julkaisut ovat hyvin informatiivisia. Ihailtavaa on huomata, että sosiaalisen median sovellusten käyttäminen on aktiivisella tasolla Instagramista huolimatta!

Case 2

Seuraavaksi tarkasteltavaksi kohteeksi valitsin yhden Suomen suurimman viranomaisen, joka on hyödyntää kaikkia kolmea valitsemaani sovellusta. Organisaation kotisivujen etusivulla jo tuodaan julki, mistä kaikista sosiaalisen median kanavilta organisaatio on löydettävissä. Kyseinen organisaatio hyödyntää Facebookia lähinnä tiedotusvälineenä ajankohtaisista asioista niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Facebookin avulla he uutisoivat myös alaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Instagramissa organisaatiolla on lähes 500 julkaisua, joten tämä osoittaa, että sovellus on tullut tutuksi. Kuvamateriaalista voisi antaa hieman kritiikkiä siitä näkökulmasta, että herättääkö se minulle, kuluttajalle, sellaisen fiiliksen mitä he ehkä ajoivat takaa. Uskallan epäillä.

LinkedIn on puolestaan heille kanava ilmoittaa avoimista työpaikoista ja tällä tavoin saavat itselleen näkyvyyttä, joka on uskottavaa. Sovellusten käytössä erottuu kontrasti, joka osaltaan puoltaa sovellusten eri käyttötarkoitusta.

Case 3

Viimeistä tarkastelemaani organisaatiota voi kuvata makuelämysten kuninkaaksi tai kuningattereksi, kuinka haluaa nähdä, jonka herkulliset kotisivut tuovat heti ilmi, että yritys on omaksunut sosiaalisen median osaksi viestintää. Sosiaalisen median sovellusten hyödyntämisessä on havaittavissa heti alkuun selkeä ero linjauksissa. Facebook toimii markkinointi- ja markkinointiviestintäkeinona, jossa tuotteita tuodaan makeasti esille. Facebook-sivut on selvästi kohdennettu kuluttajille.

Tätä organisaatiota voisi luonnehtia Instagramin yhdeksi Instagramin tähtikäyttäjäksi. Julkaisuja yli 2.000 ja mikä mahtava väriloisto ja fiilis! Mielestäni on hienosti oivallettu miltä pohjalta sisältöä on lähdetty rakentamaan ja luomaan. Kuvat hivelevät niin lukijan silmiä kuin makuhermoja. Nam!

LinkedIn toimii puolestaa virallisempana, tiedottavana väylänä, jossa on ripaus kansainvälisyyttä. Sovellusten hyödyntämisessä on selvästi tehty selkeä rajaus ja suunnan valitseminen jo alkutekijöissä, joka antaa mielestäni hyvin ammattimaisen ja asiakaslähtöisen kuvan sekä vaikutelman.